Kaanaan metsä

Nurmijärven itäosaan Vantaanjoen varteen sijoittuva Kaanaan metsä on paikka, joka tunnetaan myös Aleksis Kiven muinaisena metsästysmaana ja innoituksen lähteenä. Metsän pinta-ala on 17 hehtaaria. Kohde on Natura-aluetta ja sille on perustettu myös valtion luonnonsuojelualue. Kaanaan metsä sisältyy myös valtion vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Luontodirektiivin luontotyyppinä on boreaalinen luonnonmetsä, jossa kasvaa kuusivaltaista varttunutta kangasmetsää ja lehtoa. Sekapuuna kasvaa paljon haapaa ja koivua. Osa haavoista on hyvin järeitä. Jykkärinteisen kanjonin pohjalla kulkee kaksi puroa, jotka laskevat Vantaanjokeen. Purojen varrella esiintyy hiirenporrasvaltaista saniaislehtoa.

Kohteella kasvaa vaateliasta lehtolajistoa, kuten lehtosinijuuri, imikkä, mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, lehtokuusama ja koiranheisi. Näsiä on alueella huomattavan runsas. Kohteelta on tavattu myös uhanalaista, vaarantunutta (VU) haapariippusammalta ja vanhojen metsien kovakuoraislajeja, kuten silmälläpidettävää (NT) kirjoimikkäkärsäkästä ja vaarantunutta (VU) hernenirppua.

Kaanaan metsän linnustoa tutkittiin Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry:n toimesta kesällä 2014. Lintuhavaintoja tehtiin 43 lintulajista, jotka joko pesivät, pitivät pysyvää reviiriä alueella tai käyttivät aluetta toistuvasti ruokailuun. Lintudirektiiviin kuuluvia lintulajeja havaittiin neljä: pyy, teeri, harmaapäätikka ja palokärki. Muita huomionarvoisia lintulajeja ovat mm. pikkutikka, lehtopöllö, peukaloinen ja idänuunilintu. Kokonaisuudessaan vanhassa metsässä pesii monipuolinen ja runsas linnusto.

Kaanaan metsästä on tehty havaintoja myös liito-oravasta. Järeiden haapojen ja kuusten suojaa antavan vaikutuksen vuoksi alue soveltuu hyvin liito-oravalle. Etenkin kohteen itäosasta on kaatunut runsaasti puita, joten alueella tulee liikkua varoen. Maasto on myös paikoitellen haastavaa korkeuserojen ja kaatuneiden puiden vuoksi.

Metsässä kasvaa järeitä haapoja

Kantokääpä ja nahkajäkälää haavan rungolla

Kaatunutta puustoa

Näsiä ja sinivuokko

Kanjonin pohjan toukokuista purouomaa

Kohteen saavuttaa esimerkiksi pohjoisesta kääntymällä Siippoontieltä  Elomäentielle. Jatka tietä pitkin seuraamalla 7-veljeksen vaelluskylttejä. Hieman ennen vihreää puutaloa lähtee polku metsään, joka johtaa alueelle. Elomäentiellä on vain yhdelle autolle pysäköintipaikka metsäautotien reunassa. Kohteelle pääsee myös tätä polkua kävelemällä. Vaihtoehtoisesti kohteen saavuttaa etelästä Palojoentieltä erkanevaa metsäautotietä pitkin. Matkaa polkua pitkin on noin 500 m.